Helsinki, 30.12.97
SÄÄNNÖT
NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE
1 §Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservin Aliupseerien Liitto - Reservistförbundet – Reservunderofficersförbundet r.y. ja kotipaikka Helsingin kaupunki.
Liiton toiminta-alueena on valtakunnan alue ja virallisena kielenä suomen kieli.
TARKOITUS JA TOIMINTA
2 §Liitto on siihen liittyneiden maanpuolustusyhdistysten ja niiden jäsenten muodostama keskusjärjestö. Liiton tehtävänä on toimia jäsenyhdistystensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien;
- kohottamalla maanpuolustustahtoa ja -valmiutta ylläpitämällä ja kehittämällä vapaaehtoista maanpuolustuskoulutustoimintaa,
- tiedottamalla mahdollisuudesta toimia vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi,
- valmentamalla jäsenkuntaansa toimimaan poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa,
- vaikuttamalla yleisesti maanpuolustusedellytysten paranemiseen ja laajenemiseen maassamme,
- toimimalla jäsenyhdistyksiensä ja niiden jäsenten välisenä yhdyssiteenä
- pyrkimällä vahvistamaan liiton, sen piirien ja jäsenyhdistysten sekä näiden toiminta-alueen viranomaisten yhteistyötä.
Liitto voi liittyä jäseneksi niihin keskusliittoihin, joita liiton toiminnan kannalta pidetään tarpeellisena.
3 §
Liitto ei osallistu minkäänlaiseen puoluepoliittiseen toimintaan.
4 §
Liitto on oikeutettu ottamaan vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistamaan kiinteää ja irtainta omaisuutta.
JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
5 §Liiton jäseneksi pääsee liiton hallituksen hyväksymien sääntöjen mukaan toimiva suomalainen rekisteröity aktiivista maanpuolustustyötä tekevä yhdistys, jota nimitetään jäsenyhdistykseksi. Jäsenyhdistyksistä muodostetaan rekisteröityjä alueellisia Reserviläispiirejä, joiden rajat ja säännöt liiton hallitus vahvistaa saatuaan ensin asianomaisten piirien lausunnon. Liiton paikalliset yhdistykset kuuluvat siihen piiriin, jonka alueella ne toimivat.
Liiton kannattajajäseneksi voi liiton hallituksen päätöksellä päästä rekisteröity yhdistys tai oikeuskelpoinen yhteisö. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa.
6 §
Jäsenyhdistyksen jäsen suorittaa liitolle jäsenmaksun. Liiton jäsenmaksun suuruuden määrää liiton syyskokous kutakin kalenterivuotta varten erikseen.
Liiton kannattajajäsenmaksun määrää liiton hallitus kutakin kalenterivuotta varten erikseen jäsenenä oleville yhdistyksille ja yhteisöille.
7 §
Jäsenyhdistys sekä piiri on velvollinen liiton hallituksen määräämällä tavalla tekemään tilin niistä varoista, jotka liitto on antanut yhdistyksen taikka piirin käytettäväksi.
8 §
Jäsen on vapaa liiton jäsenyydestä sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana se on tehnyt lainmukaisen eroamisilmoituksen.
9 §
Liiton kokous on oikeutettu erottamaan liiton jäsenyydestä jäsenyhdistyksen ja muun jäsenen, joka laiminlyö velvollisuutensa liittoa kohtaan tahi toimii tai sallii jäsentensä toimia vastoin liiton tarkoitusperiä ja hyviä tapoja.
10 §
Liiton kokous voi hallituksen esityksestä kutsua liiton kunniajäseneksi henkilöitä, jotka huomattavalla tavalla ovat toimineet liiton tarkoitusperien hyväksi. Kunniajäseniä voi elossa olla enintään 11 henkilöä, jolloin yksi heistä voi olla kunniapuheenjohtaja.
LIITON MERKKI
11 §Liiton vahvistetun mallin mukaista merkkiä käytetään siviilipuvussa takin vasempaan kauluskäänteeseen kiinnitettynä. Merkin käyttöön ovat oikeutettuja liiton jäsenyhdistysten jäsenet.
HALLITUS JA SEN TEHTÄVÄT
12 §Liiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat liiton puheenjohtaja ja vähintään 18 ja enintään 27 muuta jäsentä siten, että jokaisesta piiristä valitaan vähintään 1 jäsen hallitukseen. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain puolet muista jäsenistä on erovuorossa vuoroittain. Erovuorossa olevat voidaan valita uudelleen.
Hallituksen toimikausi käsittää kalenterivuoden. Hallitus valitsee keskuudestaan vähintään yhden ja enintään kolme varapuheenjohtajaa ja päättää heidän keskinäisestä järjestyksestään. Hallituksen varapuheenjohtajat ovat samalla liiton varapuheenjohtajia. Hallitus ottaa myös liitolle tarpeelliset toimihenkilöt.
Hallituksen jäsenen tulee valittaessa olla täysi-ikäinen alle 60-vuotias liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen.
13 §
Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai tämän estyneenä ollessa jonkun varapuheenjohtajansa kutsusta. Kokouksista on tiedotettava jäsenille vähintään kymmentä (10) vuorokautta aikaisemmin kirjallisesti. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista ja vähintään puolet (½) jäsenistä on läsnä.
Hallituksen kokouksessa toimitetaan äänestys suljetuin lipuin jonkun jäsenen sitä vaatiessa, jolloin äänten mennessä tasan ratkaisee tuloksen arpa. Avoimessa äänestyksessä voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy.
14 §
Hallituksen tehtävänä on:
1. toimia liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi;
2. edustaa liittoa, tehdä liiton puolesta sitoumuksia mikäli ne eivät kuulu liiton kokoukselle sekä esiintyä liiton puolesta kantajana ja vastaajana;
3. kutsua liitto kokouksiin ja valmistella niissä käsiteltävät asiat;
4. toimeenpanna liiton kokousten tekemät päätökset;
5. hoitaa liiton rahavaroja ja muuta omaisuutta sekä periä jäsenmaksut;
6. päättää liiton toimihenkilöiden palkkauksesta talousarvion mukaisesti;
7. päättää jäseneksi hyväksymisestä ja tehdä liiton kokoukselle esitys jäsenyhdistyksen erottamisesta sääntöjen 9 §:n määräämissä tapauksissa;
8. laatia liiton toiminta- ja tilikertomukset;
9. laatia ehdotukset liiton talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi;
10. hoitaa muut liittoa koskevat juoksevat asiat.
15 §
Hallitus voi kutsumistaan asiantuntijoista asettaa työryhmiä ja valiokuntia valmistelemaan hallituksen käsiteltäväksi joutuvia asioita.
LIITON KOKOUKSET
16 §Liiton varsinaisia kokouksia ovat vuosikokous ja syyskokous, joiden ajan ja paikan määrää hallitus. Vuosikokous pidetään huhtikuun aikana ja syyskokous marraskuun aikana.
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
4. Esitetään liiton toiminta- ja tilikertomukset
5. Esitetään tilintarkastajain lausunto ja päätetään hallitukselle myönnettävästä vastuuvapaudesta
Käsitellään muut hallituksen esittämät tai jäsenyhdistysten ennen edellisen maaliskuun 1. päivää hallitukselle kirjallisesti ilmoittamat asiat, ei kuitenkaan sellaisia, joista mainitaan yhdistyslain 24 §:ssä, mikäli niitä ei ole kokouskutsussa ilmoitettu.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
4. Esitetään toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus sekä määrätään liitolle suoritettavan jäsenmaksun suuruus ja aika, milloin jäsenmaksu on suoritettava
5. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja näille kaksi varamiestä
6. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä seuraavaksi toimintakaudeksi
7. Toimitetaan liiton puheenjohtajan vaali seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi
8. Toimitetaan hallituksen erovuoroisten jäsenten vaali
9. Käsitellään muut hallituksen esittämät tai jäsenyhdistysten ennen edellisen lokakuun 1. päivää hallitukselle kirjallisesti ilmoittamat asia, ei kuitenkaan sellaisia, joista mainitaan yhdistyslain 24 §:ssä, mikäli niitä ei ole kokouskutsussa ilmoitettu.
17 §
Muita liiton kokouksia pidetään hallituksen tarpeelliseksi katsoessa tahi kun vähintään 1/10 jäsenyhdistyksistä on sitä hallitukselta kirjallisesti pyytänyt.
18 §
Liiton kutsuu hallitus varsinaisiin kokouksiin eli vuosi- ja syyskokouksiin, ilmoittamalla niistä vähintään kuukautta ennen ja muista kokouksista vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää sekä kirjeellisesti, että ilmoittamalla niistä liiton jäsenlehdessä.
19 §
Liiton kokouksissa ovat äänioikeutettuja vain jäsenyhdistysten asianmukaisesti valtuuttamat edustajat, joiden tulee olla edustamansa yhdistyksen varsinaisia jäseniä.
Jäsenyhdistyksillä on kokouksissa yksi (1) ääni kutakin jäsenlukunsa alkavaa satalukua kohti. Yhdistyksen äänioikeuden perusteena pidetään kokouksissa yhdistyksen edellisen vuoden jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten lukumäärää.
20 §
Liiton kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Milloin vähintään kolme edustajaa sitä vaatii, toimitetaan äänestys suljetuin lipuin.
TILIKAUSI SEKÄ HALLINNON JA TILIEN TARKASTUS
21 §Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Liiton tilit ja muut hallintoa koskevat asiat on ennen maaliskuun 15. päivää luovutettava tilintarkastajille, joiden tulee antaa tarkastuskertomuksensa hallitukselle maaliskuun loppuun mennessä, mutta viimeistään viikkoa ennen kokouspäivää.
LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN
22 §Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja yhdessä jonkun varapuheenjohtajan tai hallituksen määräämän muun henkilön kanssa, tahi joku heistä yhdessä toiminnanjohtajan kanssa.
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
23 §Päätöksiin, jotka tarkoittavat näiden sääntöjen muuttamista, vaaditaan vähintään 3/4 liiton kokouksessa annetuista äänistä.
TOIMINNAN LOPETTAMINEN
24 §Päätökseen, joka tarkoittaa liiton purkamista vaaditaan vähintään 3/4 liiton kokouksessa annetuista äänistä, sekä tämän päätöksen vahvistaminen kahdessa peräkkäisessä, vähintään kuukauden väliajoin pidettävissä liiton kokouksissa samanlaisella ääntenenemmistöllä annetuista äänistä. Yhden näistä kokouksista tulee olla vuosikokous.
25 §
Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, luovutetaan sen jäljelle jääneet varat Aliupseerien Huoltosäätiölle, käytettäväksi sen sääntöjen mukaiseen toimintaan vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi.
